Session Stylist -koulutus

 

Olen ollut niin kiireinen viime aikoina, syyt siihen tulee nyt muutaman poustauksen aikana, jonka myötä kirjoittaminen on jäänyt toissijaiseksi. Nyt ryhdistäydyin ja kerron teille minun syksyn täyttäneestä koulutuksesta. 

Olen puhunut tästä jo hieman aikaisemminkin, mutta nyt se on vihdoin totta. Eli pääsimme aloittamaan elokuussa kauan odotetun Session Stylist koulutuksen. 

Mikä on Session Salon? 

Session Salon -koulutus on kampaamoille suunniteltu, jotka ovat erikoistuneet Kevin Murphyn tuotteisiin ja ideologiaan. Koulutuksen aikaan olemme käyneet tuotteiden raaka-aineita ja niiden merkityksiä hiustenhoitoon. Kurssin tarkoitus on avata meidän kampaajien katseita ja näkemyksiä miten itse Kevin Murphy on tehnyt tuoteensa ja niiden raaka-aine valinnat, sekä miksi ja mihin tarkoitukseen tuotteet on suunniteltu. 

Kurssien aikana olemme oppineet niin eri raaka-aineiden hyödyistä hiuksissa, että miten näistä tuotteista saa kaiken irti. 

Koulutukseen osallistuu aina liikkeen omistaja, meidän tapauksessa omistajat, joiden tehtävä on sitten opettaa lopputiimille samat opit mitä me saamme. Näin ollen koko kampaamon henkilökunta on koulutettu tietämään mahdollisimman paljon käyttämistämme tuotteista. 

Tässä ensimmäisen koulutuspäivän kampausta.

Entä ketä sitten on Session Stylistit?

Hän on kampaaja, joka haluaa palvella asiakkaita juuri heidän tarpeiden mukaan. Koulutuksessamme painotamme erityisesti siihen henkilökohtaiseen asiakaspalveluun. Olemmehan me kampaajat asiakkaitamme varten sillä, ketäs muutakaan. 

Lähtökohtaisesti olemme niinsanotusti ongelmaratkaisijoita, on se sitten hiuspohjaa taikka hiuksiin liittyvä meillä on ratkaisu. 

Session Stylistinä meillä on myös vastuu opettaa asiakkaitamme käyttämään tuotteita oikein, jolloin asiakas saa juuri sen mitä tarvitsee. Haluamme myös luoda ihanan kampaamo kokemuksen, sekä antaa uusia inspiraatioita heidän omiin hiuksiinsa. 

Tämä koulutus koostuu siis tuotekoulutuksesta hyvinkin yksityiskohtaisesti, sekä kampauskoulutuksesta jossa opimme miten näitä tuotteita sitten käytetään koko potentiaalillaan. 

Tässä päivän nro 2 työn tulokset.

Kurssin aikana opimme myös ajanhallintaa ja stressinsietokykyä, mistä olisi näytöstöissä hyötyä. Kevinhän järjestää erilaisia näytöksiä ympäri maailmaa ja näissä kursseissa pääsikin kokemaan pienen osan sitä arkea.

Ja kaiken tämän me koulutamme myös koko kampaamon tiimille, jolloin asiakaspalvelu on saman tasoista kaikille asiakkaillemme ja kaikkien ideologia on samalla tasolla kevinin maailman kanssa. 

Loimme myös oman lookkimme täysin, tässä "Boho Van Girl"

Josta päästäänkin itse lopputyöhön, josta kerron teille lisää seuraavassa tekstissä. Osa on jo nähnyt minun kyseisen lopputyön, mutta tulen avaamaan itse päivän tapahtumia ja fiiliksiä enemmän. Ole siis kuulolla.

Kiitos kun luit! 

Puhti-terveystarkastus

 

Olen nähnyt monen monta mainosta puhti-terveystarkastuksesta ja nyt päätin sen itsekin kokeilla. Lisäksi olen vastaillut näihin Norstatpanel ja M3Panel -kyselyihin, joista palkintopoteilla hankkisin lahjakortin puhti-verkkokauppaan. 

Aloitetaan ihan alusta miten koko prosessi tehdään. Eli ensiksi ostetaan puhti.fi verkkokaupasta haluttu tutkimuspaketti. Minä ostin liikkujan terveystarkastus naiselle, joka sisältää niin laajan verenkuvan, ferritiiniarvon, kilpirauhasarvon että monia monia muita. Tämä on siis laajin mahdollinen tutkimus mitä puhti.fi:stä voi hankkia. 

Kun palvelu on tilattu tulee hyvinkin tarkat ohjeet sähköpostiin niin mahdollisesta paastosta ennen laboratoriokokeita kuin käytännön ohjeita ajanvarauksessa paikan päälle saapumiseen. 

Tähän tutkimukseen ei tarvitse paastota. Tärkeintä kuitenkin on, että on täysin oireeton, sillä pienikin flunssa yms. voi vaikuttaa tuloksiin väärentäen niitä ei toivotulla tavalla joten tulos ei välttämättä ole todellinen. 

Jos haluat päästä helpolla kannattaa aika varata, jolloin et joudu jonottamaan jos sattuu olemaan ruuhkaa. Minusta kiva on myös se, että kun ei tarvitse paastota voin mennä tutkimuksiin mihin aikaan tahansa. 

Niin ja tosiaan, kun tutkimuspaketin on hankkinut, ei tarvitse heti mennä tutkimuksiin vaan ”lähete” on voimassa vuoden ostopäivästä. 

Sitten itse tutkimukseen. 

Varasin Mehiläisen mobiilisovelluksesta ajan lähimpään labraan ja aikoja oli kivasti. Saavuin paikalle Mehiläiseen ja pääsinkin hyvin pian siitä hoitohuoneeseen. Siinä sitten otettiin noin kahdeksan putkioa verta ja homma oli muutamassa minuutissa ohi. 

Tuloksissa meni muutamasta tunnista pariin päivään. Osa tutkimuksista on helpompia ja niihin tuli tuloksen jo samana iltana, loppuosa tuli seuraavana päivänä ja viimeisenä magnesium tuli siitä seuraavana päivänä.

Avaan myös hieman minun tuloksiani, en tule avaamaan kaikkea vaan ehkä eniten ne miksi ylipäänsä halusin mennä kyseiseen tutkimukseen. 

Alkuun tuli tosiaan veriarvot, niin punasolut kuin valkosolut sekä niiden laatu, koko yms. Nämä arvot minulla oli viitearvojen sisällä ja vielä noin keskellä niitä eli todella hyvät. Hemoglobiini minulla on aina ollut hyvä ja niinkuin nytkin se oli 141g/l. 

Sitten oli vuorossa kolesteroli yms sydämen toimintaan vaikuttavat. Niissä lähes kaikki arvot olivat viitearvojen sisällä, kylläkin aivan ylärajoilla mutta pienellä ruokavalion tarkastuksessa palautettavissa normaaliin. Niin sanottu ”hyvä kolesteroli” oli 1,55 mikä oli todella hyvä tulos. Yksi arvo kuitenkin oli punaisella alueella ja se oli Triglyseridiarvo, mitkä ovat ns kaloreita joita keho eikä käytä joten ne muuttuvat triglyserideiksi. Tämäkään ei ole paha kunhan kiinnittää huomiota ettei söisi turhia kaloreita, karkkeja yms muita herkkuja vaan ihan tavallista ruokaa. 

Munuaisten ja maksan arvot olivat kohdillaan. Vitamiinit olivat erittäin hyvä, erityisesti D-vitamiini oli todella korkea, mikä oli hyvinkin positiivinen yllätys. 

Kilpirauhasen arvo oli viitearvojen sisällä, alarajoissa kylläkin, mutta tämä minulla on ollut aikaisemminkin ns heikko eli ei ole mennyt huonompaan suuntaan vuosien aikana. 

Sitten olikin viimeisinä ferritiini ja magnesium. Molemmat olivat aivan viitearvon alarajoissa. Ferritiini pitäisi olla vähintään 30 ug/l ja minulla oli 31 ug/l. Tämä oli hieman yllättää sillä hemoglobiini minulla on aina ollut hyvä mutta rauta ei selvästikään varastoidu tarpeeksi. Pitää alkaa tutkimaan millä sitä saisi parannettua. Magnesium puolestaan pitäisi olla vähintään 0,70 mmol/l ja minulla oli 0,75 mmol/l, eli sekin niinsanotusti riittävä, mutta pitää keskittyä mistä sitä saisi lisättyä ruokavalioon. Magnesium on kuitenkin lihaksien kannalta erittäin tärkeä varsinkin kun treenaa lihaskuntoa.  

Tässä joulun alla tulee varmaan herkuteltua eikä todellakaan kiinnitä huomiota syömisiin, joten alkuvuodesta alan tarkkailemaan mitä syön ja mitä pitäisi lisätä ruokavalioon. Varmaan noin puolen vuoden päästä voisi käydä uudelleen samaisessa tutkimuksessa tai ainakin nuo tietyt arvot tarkistamassa että onko tullut parannusta. 

Kaikin puolin kyllä koin tutkimuksen erittäin helpoksi j oikeasti hyödylliseksi jokaisen kokeilla edes joskus. 

Kiitos kun luit, koitan aktivoitua enemmän kirjoittamaan nyt kun yksi etappi tuli suoritettua. 

Kerron siitä sitten lisää seuraavassa tekstissä. 

Syysväsymys

 

Jotenkin syksy tuli taas ihan liian äkkiä. Töissä on ollut jotenkin ihanan kiire, mutta samalla en ole jaksanut nauttia kesästä. Ja kun elokuu oli mitä oli, tuntuu että syksy tuli jo kuukausi sitten.

Olen yleensä viilenevien päivien myötä saanut energiaa treenaamiseen, mutta tällä hetkellä tuntuu että jotenkin pelkään lähteä taas treenaamaan etten vaan loukkaisi polvea enempää. 

Kaipaan kuitenkin aamutreenirutiinejani, sillä minusta oli ihanaa herätä ajoissa ja kun pääsi töihin niin oli saanut jo niin paljon aikaiseksi. Mutta tällä hetkellä en oikein saa nukuttua, enkä syötyä vaan kuljen vain zombina eteenpäin. 

Onneksi minulla on koko kesän ollut tanssiharrastukseni, joka pitää minut jotenkin selvillä päivistä. Ehkä teen lupauksen itselleni että alan taas treenaamaan ja nauttimaan elämästä, sillä elämme vain kerran ja vain itseämme varten. 

En jaksa enää stressata muista, muiden tekemisistä vain haluan saavuttaa elämässä asioita, joista voin sitten kiikustuolissa olla ylpeä. 

Esimerkiksi kun minulla on jo monta vuotta ollu omakotitalo haave, niin aloin nyt sijoittamaan pienen määrän rahaa joka kuukausi. Kerron tästä tarkemmin myöhemmin toisessa tekstissä. Mutta kun mitään ei voi saavuttaa, jollei unelmoi ja mitään ei koskaa saa jos ei ole valuuttaa, joten siksi suurin unelmani jossain vaiheessa elämää on päästä omavaraiseksi. Tarkoittaen siis että mahdollisuuksien mukaan tuotan itse mitä kulutan niin ruuasta sähköön yms. Ja sen toteuttamiseen tarvitaan A. Omakotitalo ja B. Rahaa tehdä muutoksia taloon, pihaan ja elämään ylipäänsä. 

Vai onko tämän väsymyksen syy sittenkin koronarokote? Ken tietää, no mennään päivä kerrallaan ja tehdään mitä jaksetaan! 

Kiitos kun luit, ihanaa syksyä🍁

Loma nro 3

 Huh, vähän venähti aikataulu tässä poustauksessa, koska töihin paluu olikin hyvin hektinen. Mutta tässä se nyt on , ole hyvä! 

Kolmas kesälomaviikko sai ihanan alun kun lähdimme heti sunnuntaina mökille. Siellä saimme nauttia luonnon rauhasta, sillä yksikään mökkinaapuri ei ollut paikalla. 

Söimme hyvin, saunoimme paljon ja suplautailimme järvessä. Kelit suosi todella hyvin, eikä pienet sadekuurot haitanneet ketään. 

Olimme samalla myös koiravahteina, joten meno ja meininkiä riitti kolmen koiran kanssa. Mutta mikään ei ole parempaa kuin nähdä väsynyt koira päivän päätteeksi kun on saanut tutkia ja leikkiä toisten koirien kanssa. Pitääkin alkaa etsimään Nellille pikkusiskoa. 

Mökkeilyn jälkeen otimme suunnan kohti Tamperetta, sillä olin voittanut Holiday clubin lahjakortin. Nelli jäi mökille, jotta saimme puolisoni kanssa nauttia rauhassa tampereesta. 

Kävimme matkalla Valkeakoskella, sillä molemmat pidämme Kontio ja Parmas -tv-sarjasta ja se on kuvattu Valkeakoskella. Kävimme Mokkapirtissa, mikä siis on ihan oikea kahvila, kahvilla ja paikka näytti juuri samalta kuin mitä ohjelmassakin. Näimme myös muita kuvauskohteita mm. kaupungintalon. 

Sieltä matka jatkui kohti Tamperetta ja pysähdyimme keskustassa syömässä. Menimme kehuttuun Sitko-pizzeriaan ja ai että mitkä hapanjuureen tehdyt pitsat olivatkin. Voin sydämeni pohjalta suositella kaikille, jos käyt Tampereella käy maistamassa Sitkon pizzaa. 

Kello läheni jo neljään kun saavuimme Tampereen kylpylään. Siellä odottikin hyvin epämiellyttävä kokemus. 

Saimme tietää ettemme pääsekään hotelliin, sillä lahjakortti ei käynytkään maksuvälineenä sesonkiaikaan. No missään heidän sivuilla ei lue millon on sesonkiaika saatika maksutavoissa huomioithan että tiettynä aikavälinä he eivät hyväksy lahjakortteja. 

Lisäksi minun olisi pitänyt varatessani huonetta, tietää että lahjakorttia käyttäessä PITÄÄ varaus tehdä puhelimitse, vain ja ainoastaan puhelimitse. Tätä tietoa ei lukenut lahjakortissa vaan siellä oli vain teksti ”voi varata puhelimitse tai sähköpostilla”, mikä käytännössä minulle tarkoittaa että voin tehdä niin halutessasi ei että minun on PAKKO. No kiireisenä yrittäjänä ei minulla ole aikaa jonottaa asiakaspalveluun vaan tein varauksen heidän nettisivujen kautta ja kirjoitin lisätietoihin ”maksutapana lahjakortti”. 

Uskoisin että he myös tarkistavat tulevat varaukset, jotta kaikki täsmää, niin kuin itse teen kun minun asiakkaani varaavat aikoja. Ei asiakkaan kuulu tietää tarkkaan mitä varataan vaan minun tehtäväni on tarvittaessa ilmoittaa että tarvitaankin enemmän aikaa tai jo valmiiksi lisätä aikaa, jotta asiakas saa mitä toivoo. 

Näin ollen olisin odottanut että heiltä oltaisiin minuun oltu yhteydessä jo ennen kuin saavuin paikalle, mutta ei. Joten olin ajanut aivan turha 250km mökiltä tampereelle vai todetakseni joutuvani ajamaan takaisin. 

Siinä kiukkuisena en jaksanut alkaa etsimään uutta majoitusta vaan ajoimme suoraan mökille hakemaan Nelliä ja palasimme kotiin. 

Koin lomani mennee pilalle, koska olin odottanut reissua jo ainakin kaksi viikkoa, joten pakkohan sitä oli laittaa palautetta. 

Mieheni siis kirjoitti jo ajomatkalla palautteen kyseiseen puljuun ja yllätys yllätys saimme uuden lahjakortin. No kun lahjakortti saapui postitse siellä olikin 4kpl kylpylälahjakortteja, joten aivan paska ”pahoittelu”. 

Harmi että lähin on juuri tuo Tampereen kylpylä, sillä en ehkä halua enää edes yrittää sinne. No ehkä kustannan itse toisen yön esim Saimaalla. 

Loppuloma menikin sitten kodin siivouksen ja itsensä huoltamisen merkeissä. On se ihana kuitenkin olla lomalla vaikka ei varsinaisesti tekisikään

Ei olekaan nivelrikkoa

 

Kerroin jo aikaisemmin polveni kipuiluista ja vaiva on vain pahentunut. Päätin ottaa yhteyttä lääkäriin ja koska minulla on vakuutus, pääsin seuraavana päivä Mehiläisen Neo:n ortopedille. Lääkäri kuunteli vaivani ja oli jo varma asiasta mikä minua vaivaan, mutta halusi silti vielä väännellä ja käännellä polveani.

Siinä tovin käännettyään hän alkoi painaa polveani reunoilta kysyen ”sattuuko tämä?”, kunnes yksi kohta oli sellainen mistä melkein jo potkaisin lääkäriä kun teki niin kipeää. Johon lääkäri totesi plicahan se siellä. 

Olin alkuun että niin mikä, kunnes hän selitti mistä kyse. Tässä suora kopio Plican selityksestä netistä;

***

Plica-oireyhtymä (polven nivelkalvopoimu)

AIHEUTTAJA

Nivelkalvo voi suurentua polvinivelen ylikuormituksen tai vamman seurauksena. Vaiva on yleinen jalkapallon ja salibandyn pelaajilla sekä juoksijoilla.

OIREET

Polvea koukistaessa polvilumpion sisäsivulla tuntuva kipu. Usein esiintyy polven naksumista ja joskus lukkiutumista. Kipu yltyy liikunnan aikana tai sen jälkeen. Oireet muistuttavat nivelkierukkavammojen oireita.

DIAGNOOSI

Plica-oireyhtymä todetaan esitietojen ja kliinisen tutkimuksen perusteella. Yleensä polvilumpion sisäsyrjällä on paikallista arkuutta, ja nivelkalvopoimun voi tuntea polvea taivuttaessa/ojentaessa. Usein magneettikuvauksesta saavaan diagnoosia tukevaa tietoa, mutta diagnoosia ei voida sulkea pois, vaikka magneettilöydöksiä ei olisi.

HOITO

Ensisijaisena hoitona on fysioterapia, jolla pyritään vahvistamaan lihaksia ja parantamaan polven hallintaa. Yksittäisissä tapauksissa voidaan antaa tulehduskipulääkkeitä tai kortisonipistos. Jos plica-oireet eivät parane harjoittelusta huolimatta, voidaan tehdä tähystysleikkaus, jossa paksuuntunut nivelkapseli poistetaan.

***

Lääkäri kuitenkin lähetti minut vielä suoraan magneettikuvauksiin, koska vakuutuksen kannalta parempi 100% todistettu diagnoosi. Pääsinkin vielä samana iltana kuville ja se olikin minulle täysin uusi kokemus. Onneksi en saanut aikaa jännittää asiaa vaan minut ohjattiin suoraan makuulle koneeseen ja 15min päästä olinkin jo pihalla sieltä. 

Lääkärin soitettua tuloksista vahvistui diagnoosi oikeaan ja aloimme miettiä jatkotoimia. Koska treenaan jo ennestään ja painotukseni on ollut nimenomaan jaloissa enemmän, päätimme lääkärin kanssa kokeilla ensin tulehduskipulääkitystä ärtymiseen. Jos se ja kevennetty, mutta polvenlihaksia vahvistava treeni seuraavan kolmen viikon aikana ei auta kipuun, joudumme pahimmassa tapauksessa avaamaan polven ja poistamaan paksuuntunut nivelpussi. 

Onneksi kyseessä on kuitenkin helppo rutiinileikkaus, jossa on nopea toipuminen, en joudu olemaan pitkään sairaslomalla vaan hyvinkin nopeasti pitää alkaa käyttämään ja kuntouttamaan polvea. 

Nyt vain kuntoutusta ja toivottavasti en koskaan joutuisi siihen leikkaukseen, mutta ei sekään haittaa, sillä sitten tiedän että kyseinen kivunlähde on poistettu. 

Suunnittelinkin sekä treeniohjelmani että viikkoauunnitelman uusiksi niin että tulee polvirasitusta monella tapaa, mutta ei ääriasentoja eikä voimakkaita painoja. Esimerkiksi kyykyt, hypyt, juoksulenkit on nyt kiellettyjä.

Voisin vähän myöhemmin kertoa uudesta ohjelmasta, kunhan olen itse päässyt tutustumaan siihen.

Kiitos kun luit ja ihanaa loppu kesää.

10kg painonpudotus!

Olen koko kesän vain ns ollut, salilla olen käynyt ehkä kerran tai kaks. Koiran kanssa lenkkeilen päivittäin mutta kun lämpö nousee yli 20 asteen joutuu tekemään minilenkkejä tai odottaa yöhön että olisi viileämpää. 

Olen kuitenkin tarkkaillut mitä syön, en kuitenkaan laske kaloreita, vaan ettei söisi ähkyyn aina. Olen kampaajana joutunut opettelemaan nopeaan syömiseen kun tauot jää aina lyhyeksi jos saan edes pidettyä taukoja. Tänä kesänä olen pyrkinyt opettelemaan pitämään taukoja ja syömään rauhassa, jotta tuntisin koska olen täynnä. 

Olen siis 1,5 vuotta pudottanut painoa pikkuhiljaa ja jotenkin se 10kg raja on aina jäänyt saavuttamatta. Nyt se on totta, tänä aamuna kävin sattumalta vaa-alla ja lukema oli 83,7kg eli tasan -10kg alkupainosta (93,7kg). 

Olen niin onnellinen, että tästä on hyvä jatkaa tasapainon opetteluun, eli että paino pysyisi tässä painossa. Toivoisin vielä pääseväni alle 80kg, mutta jo pelkästään se että pysyn alle 85kg on hyvin tärkeää! 

Syksyllä olisi tarkoitus opetella taas salirutiineihin, jos polvi sen sallii. Olenkin elokuussa menossa magneettikuvauksiin ja ortopedille, joten ehkä sieltä selviää jotain. 

Huomasin ehkä eniten, että kun lopettaa sen tekemisen stressaamisen ja tekemisen seuraamisen nii alkaa tapahtua. Elämässä pitää elää ja nauttia joten jokainen liikuntamuoto kun tuntuu hyvältä tee sitä. Minulla se on nyt tanssi, olen lähes jokaikinen perjantai käynyt tanssitunnilla ja olen niin innoissani sen jälkeen että tätä jatkan varmasti vielä pitkään. 

Suosittelen siis kaikille kokeilemaan eri lajeja ja etsimään sen oman lajin, josta syntyy rakkaus liikuntaan. 

Kesä on kyllä ihanaa aikaa ja siitä pitää nauttia, sillä kesä on valitettavasti lyhyt. 

Tällä kertaa tuli lyhyt ”tarina”, mutta kiitos kun luit. 

Toinen kesäloma viikko

 

Tänä kesänä olen tosiaan jakanut lomani 4 erilliseen viikkoon. Ensimmäinen meni pohjoisessa vaeltaen, josta aikaisemmin jo julkaisinkin päivityksen. 

Tässä nyt sitten viikon kaksi kuulumiset. 

Olen monena vuonna pitänyt heinäkuun ekan viikon lomaan siksi että A. Mansikkakausi on tässä kohtaa parhaimmillaan ja B. Kelit suosivat lähes aina tätä viikkoa. Joten siksi heinäkuun eka viikko oli nytkin lomani ajankohta. 

Koska mansikkakausi oli tänä vuonna pari viikkoa etuajassa, suuntasin auton keulan kohti mansikkamaata heti ensimmäisenä lomapäivänä. Puolisoni kanssa saimme kivasti poimittua 3 ämpärillistä mansikoita pakkaseen. Olin kyllä viikolla käynyt ostamassa 3 laatikollista valmiiksi poimittuja, jotta saan ainakin jotain pakkaseen. No nyt siellä on lähes 30kg mansikkaa. NAM! 

Samana päivänä kävimme Turussa juhlistamassa puolisoni synttäreitä. Mietimme ihanan iltapäivän ja illan turisteina ”kotikaupungissa”. Kävimme myös Nooa:ssa syömässä lounasta ja yhdellä jokilaivoilla.

 

Seuraavana päivänä kävimme ensin koirarannalla Nellin kanssa uimassa, jonka jälkeen lähdimme jälleen tutkimaan Turkua. 

Kävimme jätskikahvilla Borassa, kuljimme funikulaarilla kakolaan, maistoin Kakolan panimon olutta, erityisemmin Poks -podcastin suunnittelemaan olutta. Kuljimme kakolasta alas Portsaan ihaillen vanhoja puutaloja. Niin ihana päivä jälleen ”turistina” ja sen kyllä huomaan hieman punaisesta ulkonäöstäni.

 

Seuraavana päivänä olikin vuorossa mattojen pesu osa 1. Meillä kotona on noin 4-5 mattoa, lupasin myös vanhemman tuttavani pari mattoa pestä, joten tämän viikon mattosaldona on kaikenkaikkiaan 6-7 mattoa. 

Loman kolmantena aamuna kävinkin jo pesemässä niistä 4 mattoa eli jäljelle jää vielä 2-3mattoa, mutta pesen ne sitten seuraavan lomaviikon aikana. 

Mietin vielä pesenkö eteisen kuramattoa ollenkaan, sillä siihen pitäisi hankkia kokonaan uusi matto niin onko järkeä pestä vanhaa. 

Olemme puolisoni kanssa suunnitelleet kesälle 43 ”to-do” askaretta, mitä haluaisimme tehdä tänä kesänä. Siitä on ihana aina lukea mitä haluaisin tehdä tänään ja merkata illalla mitä olemme tehneet. 

Listasta onkin kivasti loman aikana saatu rastitettua muutamakin kohta. 

Kävimme loman aikana joka päivä uimassa, koska meillä kotona on julkisivuremontin takia valtavan kuuma niin päästiin aina hetkeksi pois viilentymään. 

Loppuviikosta sitten olikin leipomisurakan aika, sillä lupasin serkulleni tehdä kakut rippijuhliin ja kun juhlijoita on monenmoista piti myös kakkujakin olla. 

Tein kaksi oreo-täytekakkua, yhden kaikettoman porkkanakakun allergisille ja macarons -leivoksia ainakin 80 kpl. Huhhuh mikä urakka. Olen kyllä aina pitänyt leipomisesta, kunhan joku siivoisi jäljet. 

Kiitos kun luit, kuullaan taas! 

Keittiöremontti mini budjetilla

 

Moni jo varmaan on huomannut, että minähän en osaa pysyä paikallani ollenkaan. No nyt onkin vuorossa keittiöremontti minibudjetilla. 

Ensin piti miettiä millaisen keittiön haluan? Mikä vanhassa on vikana? Miten sen toteuttaa ja milloin kerkeen sen tekemään? 

Löysin siis itseni selaamassa pinterestiä ja pinnaamassa ihania keittiökuvia. Tykästyinkin vaaleaan hieman harmaan sävyiseen keittiöön. 

Ensin tutkin mitä kustantaisi ostaa kokonaan uudet ovet kaappeihin, mutta ongelmaksi tuli uusien yläkaappien ovet. Sain siis vanhemmiltani heidän muutosta jääneet kaksi keittiön yläkaappia. Ongelmana olikin että ne olivat 50cm leveät mikä ei enää tänäpäivänä ole standardi koko, joten uudet ovet niihin olisi pitänyt tilata. 

Rupesinkin tutustumaan DC-fix kalvopäällysteeseen. Löysin jälleen itseni tutkimassa bauhausin sivuja ja tuntui kuin pääni hajoaa siitä vaihtoehtojen määrästä. 

Löysin kuin löysinkin ihanan värisen puupinnoitteen. Siitä sitten auton kyytiin ja ostoksille vielä samana päivänä. Jääkiekon MM-kisoja jännittäessä tein muutaman laatikon ja kaapin oven jo valmiiksi. Loput teinkin seuraavana viikonloppuna, jolloin myös kiinnitimme uudet hyllyt seinään. 

Uudistin myös kuiva-ainekaapin hyllyt, mutta en laske niitä nyt tähän budjettiin, sillä ensinnäkin unohdin ottaa siitä ennen kuvan ja toiseksi se ei näy päällepäin joten ei ole niin suuri osa tätä ulkoista muutosta. Hintaa näille hyllyille tuli kylläkin yli 200€ joten se ei ollut edes pienen budjetin remonttia. Samalla uusin myös kuiva-ainepurkit muovisista lasipurkkeihin. Egologisempi materiaali ja myös tutkitusti hygieenisempi säilytysastia elintarvikkeille. Näille lasipurkeille hintaa ikeassa tuli noin 40€ mikä minusta on todella vähän kun kyseessä lasipurkit. 

Mitä tämä sitten kustansi? 

No Bauhausista ostin DC-fix kalvot niin että leveämpää (90x210cm) kalvoa oli 2 rullaa ja kapeampaa (67,5x200cm) 4 rullaa. Hinnat näissä olivat leveä 9,95€/kpl ja kapea 6,95€/kpl. Joten koko keittiön kalvoihin meni 47,70€. Ostin myös asennussetin, missä oli lasta ja mattopuukko, näiden hinta oli 3,95€. Kahvat sain hyödynnettyä vanhoista. 

Mutta koska otimme nuo kaikki kiskot pois seinistä niin jäljelle jäi reikiä. Ne kun piti paklata ja maalata, tuli siitä lisäkustannuksia 14,03€.

Lopuksi viimeistelin tokmannista ostamalla juutinmatolla, koko 140x200cm. Maton hinta oli 39,95€.

Joten koko keittiöremonttiin meni yhteensä 105,63€. 

Ja mikä muutos!

Vielä pitäisi käydä ostamassa pellavaverhoihin kankaat ja ommella ne itse, mutta en tee sitä ennen kuin julkisivuremontti on valmis. Eli menee varmaan jouluun ennen kuin kaikki pöllyttävä homma on valmis. 

Mietin myös vielä että päällystänkö valkoisen pakastimen rosterikalvolla, jotta yhtenäinen ihme oli myös kodinkoneissa. Täytyy vain etsiä jostain edullista kalvoa hieman, koska en tarvitse kahta metriä kalvoa yhden pakastimen oven pinnoittamiseen.

Kiitos kun luit ja Ihanaa kesää! 

Nivelrikko

Ei tämä korona aika olekaan ollut minulle fyysisesti suotuisa, sillä tuo 4 viikon salisulku aiheuttti minulle polvikipuja. 

Kaikki alkoi siitä kun yhtäkkiä kaikki salitreeni eli lihaskuntotreeni jäi pois ja kävin vain lenkillä niin kun taas pääsin salille aloitin ehkä liian nopeasti liian kovilla painoilla. En muistanut ottaa huomioon tauon aiheuttamaa "lihaskatoa", vaikkakin ei se mikään hurja ollut, mutta kuitenkin sen verran ettei heti olisi kannattanut treenata kovaa. 

Minulla on noin vuosi sitten alkanut polvi pitää ihme narinaa, mutta se ei aiheuttanut mitään kipua. Ja minulla on aina polvet naksunut kyykkyyn mentäessä, joten en sitä sen ihmeellisemmin miettinyt tai ihmetellyt. Salisulun jälkeen noin viikon treenaamisen jälkeen, polvi alkoi kipeytyä aina kun astuin rappusia ylös, ja kuten ehkä tiedät kampaamoni on kaksikerroksinen. Kipua alkoi ilmentyä myös jalkoja treenatessa ja loppujen lopuksi polvi särki myös levossa. 

Pitää vähän muokkaa treenaamista ja hyödyntää kuminauhoja

Koska minulla on laaja terveysvakuutus yrittäjänä, niin pääsin vielä seuraavana päivänä yksityiselle lääkärille. Siellä lääkäri kyseli todella tarkasti missä ja miten kipu ilmenee. Sen jälkeen tarkistettiin etten kävele tai kyykkää väärässä asennossa ja lopuksi lääkäri väänteli ja käänteli polvea, ihan kuin yritti paikantaa narinan lähdettä. 

No siinä sitten hetken mietittyä, lääkäri totesi että epäilee minulla rustovauriota tai nivelrikkoa, mutta ilman magneettikuvausta ei voida varmasti sanoa mikä siellä on vikana. Alkuun mennään nyt nivelrikkolääkkeellä, jota syön päivittäin 2 kapselia seuraavat 3kk, vielä 2kk sillä olen jo yhden syönyt. Jos tämän jälkeen oireet jatkuvat ja kipu jatkuu menen ortopedille, jonne sain jo lähetteen, ja sieltä sitten kuvauksien kautta ehkä jonkinlaiseen ratkaisuun.

Ainakin lääkkeet on väriltään kuin mulle tehty💛

Olen nyt pitänyt treenit hieman kevyempinä painojen osalta, mutta toistot onkin sitten olleet suuremmat. Näin saan tarpeeksi rääkättyä lihasta, mutta ei aiheuta liiallista painetta polviin. Olen myös koittanut muokata liikkeitä niin että ne ei suoraan kohdistuisi polviin tai esim kyykkyä tekisi ilman painoja ja keskittyisi polven oikeaan asentoon ja polven ympärillä olevien lihasten aktivointiin. 

Ei kannata vanheta näköjään tulee vain kaikkia vaivoja lisää. Onneksi meillä on vielä hyvä terveydenhuolto, vaikkakin vakuutuksen takia minulla on mahdollisuus käydä yksityisellä enkä joudu jonottamaan pääsyä kunnallisiin palveluihin. 

Oli kyllä ihana huomata pohjoisen reissulla että polveni kuitenkin kestää vaelluksien rankatkin retket. Pystyin kahden päivän aikana kävelemään 26km monella eri maastolla ja kiipeämään jyrkkää rinnettä ylös. Narina vain seurasi perässä. 

Minun toiveeni tässä on vain se että polvi ei enää kipeytyisi ja siihen saataisiin joku selitys. Toisaalta jos siellä on oikeasti rustovaurio, voi edellä olla leikkaus ja pidempikin sairasloma, mutta en halua edes ajatella sitä mahdollisuutta. Vielä siis vajaa 2kk syödään lääkettä ja seurataan tilannetta. Luulen kuitenkin että tulen silti hyödyntämään pääsyn ortopedille ja magneettikuvauksiin, vaikka nuo lääkkeet auttaisivat, sillä haluan tietää mistä tämä johtuu. Onko kyse vain rasituksen aiheuttamasta kivusta, onko minulla jokin särö tai kuluma, joka aiheuttaisi jatkossakin lisää ongelmia vai mistä tässä on kyse. Tuntuu että joka lääkäri käynnin jälkeen jää aina vaan lisää kysymyksiä enkä vielä ainakaan ole saanut tarpeeksi vastauksia. Olemme hoidossa kyllä niin alkuvaiheilla ettei tässä kohtaa ehkä kuulukaan olla kaikkia vastauksia. 

Let’s wait and see!

Raikas 1 vuotta!

 En tiedä huomasitko jo tai seuraatko minun kampaamoani sosiaalisessa mediassa, mutta siis Hiushuone Raikas täytti yhden vuoden. 1.6.2020 avasimme ovet keskellä korona kaaosta ja suoraan sanottuna hyvinki pelokkaina. Siitä on nyt tosiaan 1 vuosi. 

Mutta mitä siihen vuoteen mahtui ja missä mennään nyt, se on tämän tarinan juoni. 

Viime kesä meni todella hyvin, kaikilla oli töitä ja kiirettä riitti. Syyskuussa saimme sitten alakerrankin valmiiksi, mutta tekijöistä ei ollut tietoakaan siinä vaiheessa. 

Elokuussa tuli myös maskisuositukset käyttöön, joten myös meillä alettiin käyttämään näitä inhottavia naamareita. Korona tilanteen pahentuessa kaikennäköiset juhlat myös pikkujoulut pitkin syksyä oli peruttu ja tuntui jo todella pelottavalta mihin tämä voikaan mennä. 

Jouluksi onneksi tasottui tilanne hieman, sillä mikään ei vie suomalaisilta perhejoulua. Vuoden vaihteen jälkeen jälleen tilanne pahenee ja yritimme vain pitää huolta toistemme hyvinvoinnista. Suunnitelmamme koronaa vastaan liikkeessä oli siis se, että jaoimme työvuorot jotta vain 3 kampaajaa olisi samaan aikaan töissä. Tällöin saatiin pidettyä henkilömäärä liikkeessä suositusten mukaan 6 ihmisessä. 

Itse tein töitä, siis tammikuusta aina huhtikuun loppuun saakka, maanantaisin, tiistaisin, lauantaisin ja sunnuntaisin. Mikä alkoi jo jossain kohtaa käydä hermoille kun olin AINA viikonlopun töissä. Mutta sainhan siinä sitten kolme vapaapäivää putkeen. 

Huhtikuussa tilanne alkoi jo hieman helpottaa kun rokotteita oli jo saatu jaettua ikäihmisille sekä riskiryhmille. mikä teki sen että sellaiset asiakkaat, jotka ovat olleen viimeksi penkissä ennen korona eli yli vuosi sitten, tulivat nyt kampaajalle kun olivat saaneet ”suojansa”. 

Toukokuu oli toivoa täynnä, ensinnäkin siksi että valmistujaisia ei peruttu. Vaikkakin vanhojen tanssi siirrettiin edelleen eteenpäin syksyyn. Meillä oli myös muutama hääseuruekin jo toukokuussa, mikä on ihana kesän merkki. 

Toukokuun viimeiset kaksi viikkoa oli kyllä kiirettä, ehkä myös lomani takia, mutta myös siksi että kesä tulee. Nyt kun on lämpimämpiä kelejä, ihmiset haluat viettää aikaa ulkona, mikä taas tarkoittaa sitä että pitää olla edustavamman näköinen. Joten myös kesäkuu alkaa kiireisenä. 

Toukokuussa saimme myös ihanan lisäyksen tiimiimme, sillä saimme hierojan meille. Tämä olikin hauska sattuma, koska kuulun että paikka jossa Tuomas oli aikaisemmin, päätti siirtyä pienempiin tiloihin noihin ei mahtunut muita kuin omistaja itse. Siinä sitten keräsimme rohkeutta ja laitoimme viestiä että onko Tuomaksella uusi paikka valmiina tai onko kiinnostunut meidän tarjoamastamme huoneesta. Ja saimme myöntävän vastauksen, siitä sitten pari viikkoa ja Tuomas olikin työtouhussa jo. 

Melkein heti perään saimme kyselyä kosmetologin paikasta toiseen huoneeseemme ja ai että hän oli täydellinen meille. Joten kirjoitimme sopparit ihanan Idan kanssa ja hän aloittaakin meille heinäkuun alussa, kun pääsee ”eroon” vanhasta paikasta. 

Nyt onkin pulju täynnä porukkaa. Vuosi siihen meni, mutta tämä jos mikä on minulle merkki että korona alkaa olla selätetty ja ihmiset uskaltavat jälleen kuluttaa varojaan myös palveluihin. 

Kuva @larmephotography

Niin ja saimme kesäapulaiseksi Mini-Emman, hän oli meillä alkuvuodesta harjoittelussa. Häneltä saa varattua koko kesäksi edullisesti töitä, nimittäin saat -40% kaikista hänen palveluistaan. Emma on  viimeistä vuotta vaille valmis kampaaja, joten periaatteessa kaikki työt onnistuvat. 

Kampaajien viimeinen vuosi on enemmänkin vain toistoa, toistoa ja näyttöjä eli kaikki työt ovat käytännössä käyty läpi ja sitten vain tekemään aina uudelleen ja uudelleen, jotta siitä tulee rutiini. 

Ajan Emmalle voi varata linkistä -> Ajanvaraus

Hänet tunnistaa Emma -harjoittelija nimikkeestä. 

Kannattaa myös ottaa seurantaan @hiushuoneraikas ja @miraraikas instagram -tilit, sillä tulemme niihin päivittämään juhannuksen tienoilla Idan tarjoukset heinäkuulle. Myös kaikkien meidät tyttöjen instat ovat samalla periatteella eli @ etunimi ja raikas perään. 

Matka pohjoiseen

Terveiset Pyhätunturilta!

Vietin tuossa muutaman päivän loman pohjoisessa ja tässä siitä hieman kuulumisia. 

Päivä 1 

Keskiviikko 26.5 aamusta ensin vielä viimeistä päivää töihin ennen lähtöä ja olikin yllättävän rankka päivä. No kotiin päästyä äkkiä nukkumaan muutama tunti ja illalla auton nokka kohti pohjoista. 

Noin klo 20.30 auto pakattu ja lähdimme ajamaan reittinä Seinäjoen kautta Ouluun ja sieltä Rovaniemen läpi Pyhätunturin juurelle. 

Minä ajoin lähes koko matkan, koska olen ”vanhetessa” alkanut kärsimään matkapahoinvoinnista toisten kyydissä. 

Meno matka meni lepposasta, koska pohjoisessa aurinko ei enää laske kuin noin 1-1,5 tunniksi, joten emme joutuneet ajamaan ns pimeässä ollenkaan.

Matkan varrella pysähdyttiin ja jaloteltiin aina kun siltä tuntui, mutta silti saimme ajomatkan kulumaan ”vain” 13h. Mikä sinäänsä kuulostaa paljolta mutta kun ajoimme 1000km per suunta on tuo aika todella hyvä saavutus. Illalla ja yöllä on muutenkin mukavempi ajaan ku ei tarvitse istua ruuhkassa saatika varoa toisten ajovirheitä. 

Päivä 2

Torstai 27.5 saavuimme kohteeseen noin puoli 10 aamulla ja saimmekin heti mökin avaimet. Mökki oli ihana kahden makuuhuoneen, keittiö olohuone -yhdistelmän ja saunan sisältämä ns. Paritalomökki. 

Siitä sitten tavaroiden purku ja parin tunnin unet. Herättyämme lähdimme tutustumaan paikkaan ja löysimmekin ihanan maahisten maateatteri kun seurasimme pienen puron vieressä olevaa ”lautakatua”.

Sieltä mökille palattua tajusimme että tuo pieni puro jatkuu ihan meidän mökin viereen ja se puron solina kuuluu mökin terassille saakka. 

Pian tästä saapuivat loppuporukka Jyväskylästä ja pääsimme kunnolla aloittamaan lomamme.

Tähän mökkipakettiin kuuluu 3 aamupalaa ja 3 päivällistä, joten vuorossa olikin ensimmäinen päivällinen. 

Tarjolla oli kanaa ja riisiä kasviksilla ja salaatilla. Hieman pettymys, mutta kyllä siitä sai mahan täyteen. 

Ilta menikin saunan lämmöstä nauttien ja koirien kanssa tutustumiseen. Oli ihana nähdä että aina illan tullen Nelli viihtyi enemmän meidän kaikkien seurassa kuin omissa oloissaan. 

Päivä 3

Perjantai 28.5 aamusta heräsimme noin 6-7 aikaan ja joimme kupit kahvia, sekä ulkoilutimme koirat. Aamupalaa tarjottiin 8-9.30 joten kävimme syömässä aamiaiset valmiista pöydästä, jonka jälkeen alkoi kova suunnittelu minne menemme ja mitä syömme retkellä. 

Päätimme ensimmäisenä matkata kohti Pyhätunturia ja sen upeita soita ja tuntureita. Pyhätunturihan on 7 huipun tunturiketju. 

Aloitimme hieman kevyemmällä reitillä ensin, mikä sisälsi rappusia tunturin jyrkimpien kohtien kohdilla ja upeita aukeita suoalueita. Kuhankuonun pitkospuut eivät ole mitään näihin verrattuna. 

Suon jälkeen oli laavupaikka, jossa grillasimme makkaraa ja teimme aitoa nokipannukahvia. Hommasinkin juuri tätä reissua varten itselleni ikioman nokipannun. Siitä matka jatkui takisin tunturin pohjalle.

Koska tuo reitti oli sen verran lyhyt ja helppo päätimme lähteä vielä kapuamaan tunturin huipulle. Ja niin teimme, nokka kohti huippua ja kiipesimme mustaa rinnettä ylös Kultakeron huipulle. Kiipeämiseen meni aikaa noin tunti ja sykkeet nousi aina 187 asti. Huh mikä rutistus, mutta ne maisemat olivat sen arvoiset. 

Palattuamme oikeaa reittiä alas tunturilta, palasimme mökille ja suoraan saunaan. Saunan jälkeen olikin vuorossa ruokaa valmiista pöydästä. Odotukset oli korkealla, sillä minulla oli nälkä retken jäljiltä. Mutta valitettavasti tarjolla oli leivitettyä kalaa, joka näytti kuivalta ja yli suolattua kaalilaatikkoa. Mikä pettymys. No söimme kuitenkin, koska oli niin kamala nälkä. 

Pien olikin aika painua pehkuihin, sillä olin loppu. Ja seuraavaksi päiväksi olimme suunnitelleet vielä korkeamman tunturin, Ukko-Luoston, huiputtamista. 

Päivä 4

Lauantain 29.5 alkoi jälleen aikaisin ja olimme heti 8 aikaan aamupalalla. Heti 9 aikaan olimme jo matkalla kohti Loustoa, jonne oli ajomatkaa noin 30 kilometriä. 

Lähdimme porukalla kiipeämään ensin huipulle ja edessä olikin aikakin 1000 rappusta kohtia taivasta. Siihenkin kiipeämiseen meni noin tunti ja jälleen upeat maisemat aukesivat kilometrien päähän. 

Tästä päätimme Päivin ja koirien kanssa jatkaa matkaa luonnon puiston ympäri ja loppu porukka palaisi samaa reittiä alas ja kohtaisimme toisessa suunnassa olevalla laavulla nokipannukahvien merkeissä kun olemme vaeltaneet 17km. 

Matka alas oli kivinen, mutta huikea ja aivan käsittämättömän upea. Se hiljaisuus mitä tunturissa kuulee on jotain sanoinkuvaamattoman kaunista. Siellä ei ollut tuulenhuminan lisäksi mitään ääntä ei edes linnun laulua.

Tuo valitsemamme reitti oli luokitukseltaan vaativa, sillä maasto vaihteli niin metsäpolusta, suon pitkospuiden kautta kivisille tunturiteille. 

Päätimme pyrkiä noin 10km matkan laavulle, jossa pitäisimme pienen evästauon. Jossain kohtaa meinasi usko loppua että tuleeko se laavu sieltä ikinä, joten oli pakko istua kaatuneen puun päälle hengittämään ja juomaan. 

Laavulle päästyämme olimme jo uuvuksissa, joten kunnon tauko olisi ollut tarpeen, mutta juuri kun aloimme syömään evästä saapui laavulle pariskunta. Emme olleen koko matkan aika nähneet edes yhtäkään poroa niin tietenkin laavulle saapuu ihmisiä samaan aikaan. Päätimme syödä nopeasti ja jatkaa matkaa sillä jäljellä oli enää vain 5-6km viimeiselle laavulle. 

Siinä sitten alkoi aurinko paistamaan ja lämmöt nousemaan niin että alkoi oikeasti tuntua että jaksammeko oikeasti loppuun saakka. Mutta sisulla jatkettiin eteenpäin ja meidän ihanaksi yllätykseksi vuorossa oli vielä viimeinen nousi tunturin huipulle ennen laskua alas laavulle. Ei muutakun jalkaa toisen eteen ja menoksi. Pääsimme kuin pääsimme laavulle, jossa jo loppuporukka odotti kahvit ja eväät valmiina. 

Olimme antaneet kaikkemme, niin koirat kuin mekin olimme loppu. Siinä sitten rauhassa söimme evästä ja kahvia, jotta jaksaisimme noin kilometrin matkan takaisin autoille. 

Kello oli siinä kohtaa jo sen verran paljon että totesimme tekevämme itse ruokaa mökillä, emmekä menisi juoksujalkaa syömään, eihän ne edellisilläkään kerroilla olleet juuri minkään makuisia. 

Satu tekikin meille aivan taivaallista perunamuusia ja poronkäristystä sillä aikaa kun kävimme Päivin kanssa saunassa. 

Olimme illasta jälleen niin poikki että nukkumatti tulikin jo 9 aikaa illasta. 

Päivä 5

Sunnuntai 30.5 heräsimme jälleen ajoissa ja menimme aamupalalle heti. Satu ja Marja lähtivät siitä suoraan ajamaan Jyväskylään kun me vielä kävimme noukkimassa tavarat ja koirat mökistä. 

Lähdimmekin ajamaan puoli 10 aikaa ja päätimme mennä tällä kertaa rantareittiä pitkin. Pysähdyimme matkasta välillä jaloittelemaan ja välillä uittamaan koiria. Vaasan kohdalla kun pysähdyimme syömään päätimme ajaa loppu matkan ilman pysähdyksiä. 

Mikä toisaalta onnistui mutta toisaalta ei. Tämän ajomatkan aikana saimme kokea kaksi melkeen kylkeen ajoa välillä Oulu Raahe. Ja molemmat olivat Audi kuskeja. Onko se niin vaikeata kääntä päätä sen verran että huomaisit vierellesi olevan auton että yrittäisi kartturin ovesta sisään... 

Näistä selvittyä ja Raumalle päästyämme ajattelimme että heti enää kunnes olemme kotona ja nukkumassa. Mutta Mynämäen ja Nousiaisten rajalla peloissaan ollut peura pomppasi auton eteen. Hän oli joutunut riista-aidan väärälle puolelle ja oli siksi aivan paniikissa, jolloin toimi hyvinkin äkkinäisesti. 

Onneksi olin jo huomannut aikasemmin valtavan määrän peuroja ja aivan tien vieressä aitojen toisella puolella. Tästä syystä oli pudottanut jo valmiiksi vaihtua alle 80km/h ja olin silmä tarkkana tievierustoihin. Kunnes yhtäkkiä perua ilmestyi tielle ja minä pomppimaan jarrun päälle. Jos peura olisi vain juossut yli ei olisi ollut mitään hätää, mutta kun hän näki ajovalot meni hän vielä enemmän paniikkiin ja yritti kääntyä ympäri takaisin oikeaan reunaan jolloin hän kaatui keskelle tietä. Sain vauhdin juuri ja juuri pysähtymään niin että vain tönäisin peuraa, mutta koska hän oli juuri noussut ylös oli tönäisy lennättänyt hänet etujalkojen kautta nuri. 

Siinä sitten soitimme poliisit paikalle, että ei tuota eläintä voi jättää kitumaan ojan pohjalle. 

Autoon ei onneksi tullut mitään, rekisterikilpi vain hieman rutistui, mutta enemmän tuli henkinen kolaus. 

Pääsimmekin pian jatkamaan matkaa kotiin ja puolen yön aikaan olimme jo turvallisesti pää tyynyssä. 

Huh mikä reissu! 

Mutta siitä huolimatta ensi vuonna uudestaan, sama porukka eri kansallispuisto! 

Väliaikapunnitus

Mielenkiinnosta ajattelin tehdä jälleen välipunnituksen. En ole vuoden vaihteen jälkeen katsonut mitä syön vaan syönyt juuri sitä mitä tekee mieli tai ollut syömättä jos ei tehnyt mieli mitään. 

Treenasin kuitenkin säännöllisen epäsäännöllisesti, kunnes valtio pisti kuntosalit kiinni. Minulle tuli siitä sitten noin 4 viikon treenitauko. Koska minulla oli suunnitelmana, että olisin treenannut pääsiäisenä ja tämä sulku tuli juuri ennen pääsiäistä niin senkin viikon treenit jäi sitten tekemättä. 

No mitä tästä aiheutui oli se, että kun olin jo ollut pitkään ilman selkäkipuja niin tuon 4 viikon aikana jouduin jälleen selkäkipujen valtaan. Ikävintä oli se että jouduin jälleen käydä hankkimassa selkälääkkeeni. 

Onneksi lääke auttoi ja kun salit aukesivat aloin taas innoissani treenata. Kuvat ja mittaukset tein tosiaan täysin mielenkiinnosta mitä on tapahtunut vuoden vaihteen jälkeen ja mitä tulen tästä eteenpäin tekemään. 

Haluan oppia elämään ilman ruokavaliota taikka tiettyjä ”määräyksiä” mitä saan ja mitä en saa tehdä.

Tässä kuvat, vertailukohtana toimii niin 1.1.2020 että 1.1.2021. 

En voi muuta sanoa kun wow, jotain on tapahtunut. 

Ja nyt mittauksien tulokset: tässä samat vertailukohdat. 

1.1.2020 

Paino: 93,7kg

Rinnan ympärys: 100cm

Vyötärön ympärys: 86cm

Lantion ympärys: 118cm

Reiden ympärys: 74cm

Pohkeen ympärys: 43cm

Hauiksen ympärys: 33cm

1.1.2021

Paino: 85,5kg  -8,2kg

Rinnan ympärys: 97cm -3cm

Vyötärön ympärys: 79cm -7cm

Lantion ympärys: 114cm -4cm

Reiden ympärys: 70cm -4cm

Pohkeen ympärys: 40cm -3cm

Hauiksen ympärys: 29cm -4cm

1.5.2021

Paino: 84,8kg -8,9kg

Rinnan ympärys: 95cm -5cm

Vyötärön ympärys: 78cm -8cm

Lantion ympärys: 113cm -5cm

Reiden ympärys: 70cm -4cm

Pohkeen ympärys: 41cm -2cm

Hauiksen ympärys: 30cm -3cm

Mittaukset puhuvat puolesta, jossain kohtaa paino ei enää tipu samaan tahtiin, vaan kroppa kiinteytyy eli rasva muuttuu lihakseksi. Ja lihashan painaa enemmän kuin rasva, joten olen super tyytyväinen. 

Tästä on hyvä jatka eteenpäin kohti parempaa ja terveellisempää elämää. 

Ihanaa äitienpäivää! 

Miten alkaa taloyhtiön julkisivuremontti?

Osa ehkä jo tiesi entuudestaan, mutta olen ollut meidän taloyhtiön hallituksessa noin 4 vuotta. Kun aloitin nämä ”hommat” oli taloyhtiön putkiremontti juuri saatu valmiiksi ja en oikeestaan ollut mukana siinä hankkeessa ollenkaan. 

Vuonna 2019 keväällä päätimme aloittaa julkisivuremontin tarpeen kartoittamisen ja tulokset kertoivat että se pitäisi hoitaa hyvinkin pian. Joten lähdimme viemään asiaa eteenpäin. 2020 keväällä teimme yhtiökokouksessä pyynnön osakkaille että remonttia alettaisiin suunnittelemaan ja remontti pyrittäisiin aloittamaan -21 alkuvuodesta. Syksy 2020 meni sitten arkkitehdin kanssa suunnitelmia tehden.

 Koska minä olen hallituksen ainut nainen ja porukan nuorin, reilusti nuorempi kuin muut, sain päättää moniakin asioita julkisivusta yhdessä arkkitehdin kanssa. Lähinnä värimaailma ja erimateriaalien yhdistämiseen littyen. "Pojat" olisivat halunneet milloin mitäkin materiaalia mihinkin, jolloin lopputulos olisi ollut hyvinkin sekava kun mikään ei soinnu keskenään. Joten päätimme valita ns. kaksi materiaalia, luonnonkivi laatta ja rappaus. 

Vuoden vaihteessa, 2020-2021, kilpailutimme urakoitsijat ja päätimme yhden yrityksen, joka sitten esitetään yhtiökokouksessa osakkaille. Koska koronatilanne vallitsi edelleen jouduimme järjestämään vanhan kunnon postiäänestyksen. Vaikkakin siihen piti varata kaiken kaikkiaan 5 viikkoa, koska posti tunnetusti on nykyään hyvinkin hidas, saimme äänestyksen järjestettyä. Tulos oli todella hyvä, yli 70% osakkaista puolsi remonttia. Mukaan tietenkin mahtuu joku joka kritisoi ja valittaa ja yrittää tehdä kaikkensa ettei remonttia synny. Onneksi enemmistö kannattaa ja sillä mennään.

Urakoitsija siis sai luvan aloittaa maalis-huhtikuun vaihteessa ja niinhän homma lähti käyntiin. Samaan aikaan haettiin vielä pankista rahoitusta asiaan, mutta yhtiöllämme on niin paljon maata omistuksessa niin lainahan on helppo saada. Yllätyksenä tulikin eri pankkien erot niin koroissa kuin kuluissa. Päätimme hallituksen kanssa valita kaikkien kannalta edullisin, jolloin myös niiden osakkaiden, joilla on putkiremonttiosuutta vielä maksamatta, saavat senkin "halvemmalla". 

Julkisivuremontti tehdään suurimmaksi osaksi nostotelineiltä ja parvekkeet kunnostetaan kiinteiltä telineiltä. Homma on lähtenyt kivasti etenemään, äänekkäästi kylläki. Alunperin piti tehdä yksi lohko kerrallaan alusta loppuun, mutta koska materiaalien toimitukset kesti alkuun enemmän, aloitettiin hommat kolmea lohkoa purkamalla. Nyt on jo kivasti kaikkien osalta vanhat tiilet purettu ja uusia eristeitä laitettu paikalleen. Yhden seinän osalta on jo vuorossa rappauslevyjen laittoa. Noihin levyihin tehdään vielä itse rappaus myöhemmin, ymmärtääkseni vasta kun kaikki seinät tehty, jotta värit pysyvät samana. Mutta en ole itse kerennyt yhteenkään työmaakokoukseen niin aikataulut hiukan hukassa minun tiedosta. 

Olen ottanut talosta ennen kuvat, jotka näet tässä alla ja tulen laittamaan myöhemmin sitten jälkeen kuvat, jolloin tekin näätte "minun" luomukseni. Laitan myöskin kuvat rappauksen väri-vaihtoehdoista niin pääsette tekin arvuuttelemaan minkä värinen talo tulossa. 

 Ennen takapihalta

Ennen etupihalta

Rappaus värivaihtoehdot 1-3 päävärit, A-C tehostevärit

Tulen satunnaisesti tekemään päivityksiä miten homma etenee. Maanantaina alkaakin parvekkeiden osalta, joten byebye parvekepuutarha ja aamukahvit parvekkeelta. Pitää hommata paksut verhot eteen ettei olisi ihan niin suoraa näkyvyyttä sisälle. 

Luulen että kesäkuussa alkaisi meidän asunnon osalta tiilien purku etupuolelta, mutta toivon todella ettei joka ikkunassa olisi työmiehet heilumassa. 

Siitä lisää sitten myöhemmin. 

Kiitos kun luit, kuullaan taas!

Hetken hiljaa

 

Pidin tuossa, osittain tietoisen osittain vahingossa, niin sanotun some-hiljaisuuden. Miksi? Joku kysyisi. No on ollut murheita niin omassa elämässä kuin työelämässä. 

Koin aluksi etten pärjää, joten en pystynyt sitä häpeäkseni kirjoittamaankaan. Enkä myöskään halunnut kirjoittaa mitään, kun ei ollut oikeastaan muuta kirjoitettavaa.  

Toiseksi pelko mikä valta muutamalla ihmisellä voi oikeasti olla. Meitä on kuitenkin Suomessa reilu 5,5milj ihmistä, joiden asioista ja elämästä päättää 200 kansanedustajaa. Miten nuo palkkatyössä käyvät ihmiset voivat mitenkään ymmärtää yrittäjien tarpeita ja kuinka paljon töitä me teemme oman palkkaamme eteen.

Olen kokenut oikeasti elämäni kauhun hetki tänä koronavuonna. Aina saa miettiä kuinka monta meitä saa olla töissä vai saadaanko ollenkaan tulla töihin. Kuinka moni asiakas varaa uuden ajan tai tulee ylipäänsä kampaajan penkkiin kun ei ole tapahtumia, ei juhlia ei mitään. Tai mitä tukija nyt annetaan isoille yrittäjille mutta ei pienyrityksille. Pahin pelkoni meinasi toteutua pääsiäisen aikoihin kun oli jo melkein varma että liikkumisrajoitukset tulevat voimaan.

 ONNEKSI EI TULLUT!!

Onneksi koiran kanssa on saanut viettää aikaa ulkona.

On myöskin haastavaa olla riippuvainen muista ihmisistä kun on noin 10 vuotta asunut omillaan ja pärjännyt. Luoja kiitos minulla on tukiverkostoa ympärilläni. Muuten en ehkä olisi selvinnyt. Pelottaa ja ahdistaa pyytää apua. Ja nyt kun olisin eniten tarvinnut esim terapeuttia auttamaan käymään tämä tilanne läpi, koen sen jotenkin epäonnistumiseksi elämässä, vaikka tiedän että oikeasti vain vahva ihmisen osaa pyytää apua. 

Suoraan sanottuna viimeiset 2 viikkoa on ollu totaalisen vaikeata, sillä minun yksi ja ainoa ”elämän ilo” oli poissa... En päässyt treenaamaan, en saanut sitä hetkeä jolloin millään muulla ei ollut merkitystä, en saanut sitä 1,5h omaa aikaa, en päässyt karkuun omia ajatuksia saatika murheita. Kaiken tämän lisäksi menetin myös yöunet. Päivä toisensa jälkeen ei tee yhtään mitään ja muka pitäisi saada nukuttua kun ei ole edes kuluttanut energiaa juuriollenkaan. Miten voin jaksaa palvella asiakkaita kun en jaksa itsekään pysyä pystyssä. Myös selkävaivani on palannut, koska en ole treenannut, selkäni voi taas huonosti. Kaipaan niin treenaamista. 

Tuo lause itseasiassa tuntuu oudolta, kaipaan treenaamista. Minä joka vielä 5-6 vuotta sitten en ollut koskaan omistanut salijäsenyyttä. Minä joka en koko lapsuuteni aikana löytänyt sitä omaa harrastusta. Minä joka rakastan herkutella ja nauttia olen nykyään ”kipua” rakastava himotreenaaja, joka kylläkin edelleen nauttii, mutta ihan eriasioista. 

Mutta luoja kiitos tulevana maanantaina pääsen jälleen salille ja voin sanoa, minulla on tällä hetkellä enemmän intoa kuin pienessä kylässä. En malta odottaa niitä aamuja, kun en pääse ylös sängystä, koska lihakset kipeät. Odotan innolla niitä valituksia, kun jokainen askel sattuu, koska lihakset kipeät. Odotan kauhunsekavissa tunteissa sitä ensimmäistä onnistumisen tunnetta, kun olen saanut parannettua tuloksia. 

Maanantaista alkaen tulen viettämään jokaikinen vapaa-aikani salilla tai lenkillä tai portailla tai juoksumatolla tai luontopolulla treenaamassa. Ja koska enään on noin 1,5kk kesään ja vielä olisi hieman matkaa tuloksiin pitää ottaa myös rennosti ja muistaa nauttia. 

Retkiä toisensa perään! 

En todellakaan aio polttaa itseäni loppuun, sillä se ei ole vaihtoehto. Aion myös luvata itselleni että opettelen hillitsemään stressiä jollain keinolla. On se sitten terapia tai jooga tai muu mielenhallintaan liittyvä tapa. Aion sen löytää, sillä lupaan itselleni, että vuosi 2022, kun täytän kolmekymmentä, tulee olemaan elämäni vuosi. Se mitä se sisältää en tiedä, mutta toivon todella, että silloin kukaan ei enää puhu sanaakaan koronasta. 

Ihanaa kevättä, tulen seuraavissa julkaisuissa käymään läpi meidän taloyhtiön julkisivuremonttia sekä jatkoa minun ”remontilleni”. Mutta myös monia muita aiheita tulossa.