MiraRaikas

  Taas vierähti hieman aikaa edellisestä postauksesta. Viimeinen viikko töissä oli niin kiire etten oikeestaan kerennyt tekemään mitään muuta kun töitä. Ja nyt tämän viikon olen ollut lomalla. Sekä näin joulun pyhien jälkeen onkin hieman aikaa istua koneen ääreen ja kirjoittaa päivityksiä ensi vuodesta. Viimeinen puoli vuotta on ollut todella rankkaa, ensin uusi liike pystyyn, sitten kesän kiireet ja lopuksi koronan toinen aalto mikä jatkuu ja jatkuu... Alamme varmaan kaikki olla jo kyllästyneitä asiasta ja ainakin minä toivoisin jo saavani elää normaalisti. Mikä on normaali? No se ettei tarvitsisi miettiä voinko tavata isovanhempiani tai pitääkö joka paikkaan mennä maski päässä. Samalla tässä pähkäillään että onnistuuko kesään koulutus ollenkaan, jos korona vielä jatkuu pitkään.  Mun lomaan kuului myös vähän treeniä kaiken sen syömisen lisäksi. Siitä päästäänkin ihan aiheeseen, eli tähän SESSION.SALON -koulutukseen, joka pitäisi alkaa keväällä.  Koulutus on siis ainutlaatuinen koulutu

   Puolitoista vuotta, verta, hikeä ja kyyneleitä siihen meni. Nyt on takataskussa merkonomin titteli ja yhtä kokemusta rikkaampi. Mitä opin koulutuksesta, jäi hieman alkuperäisiä toiveita vähäisemmäksi, mutta olen silti 100%:n tyytyväinen että kävin kurssin läpi. Nyt vain hyödyntämään näitä oppeja työelämässä.  Koska näin korona-aikaan ei juurikaan ole mitään kontakteja mihinkään, oli myöskin minun "valmistuminenkin" poikkeava. Ensinnäkin näyttöjen arvioinnit suoritettiin etänä ja tunnin keskusteluiden jälkeen ohjaaja vain totesi, että "noin nyt olet merkonomi". Vieläkin tuntuu oudolta, että oliko se nyt oikeasti tuossa vai vieläkö jotain pitäisi tehdä.  Samalla myös mietin, että en usko valmistuvani ennen kuin olen saanut todistukseni käteen. Sitä saakin odottaa sitten alkuvuoteen ennenkuin todistus kilahtaa postilaatikosta. Miten muutenkaan sitä juhlisi valmistujaisia kuin salilla kyykkyjä treenaten. Minä siis kävin markkinoinnin ja myynnin merkonomin tutkinnon,

  Ihanaa joulukuuta kaikille. Olen pikkuhiljaa enemmän ja enemmän kasvanut jouluihmiseksi. En sillä, että pidän joululauluista tai alan syyskuussa koristelemaan kotia, vaan sillä että joka päivä mennään lähemmäs joulua ja saan tehdä ihmiset onnellisiksi. Erityisesti rakastan miettiä perheelleni joululahjoja, joita he tarvitsevat, mutta joita he eivät oikeen osaa tai älyä pyytää. Mitä tällä tarkoitan on se, että kampaajan työssä on vain muutamia hetkiä jolloin pääsen oikeasti tekemään ihmiset onnelliseksi hiuksistaan. Ne hetket ovat vanhojen tansseihin kampausta, hääkampaus ja joulutukka. Tämä voi kuulostaa oudolta, mutta jos mietit jo omaa joulukuutasi, sinulla on kauhea kiire hankkia lahjat, paketoida ne, suunnitella jouluruuat, tehdä joulusiivous yms. Mutta siinä samalla unohdat huolehtia itsestäsi ja loppujen lopuksi ainoa sinun hengähdyshetki on kun pääset sen oman kampaajan penkkiin rentoutumaan ja juomaan glögiä.     Meillä laitettiin joulukuusi jo loka-marraskuun vaihteessa. Min