Hetken hiljaa
Pidin tuossa, osittain tietoisen osittain vahingossa, niin sanotun some-hiljaisuuden. Miksi? Joku kysyisi. No on ollut murheita niin omassa elämässä kuin työelämässä. Koin aluksi etten pärjää, joten en pystynyt sitä häpeäkseni kirjoittamaankaan. Enkä myöskään halunnut kirjoittaa mitään, kun ei ollut oikeastaan muuta kirjoitettavaa. Toiseksi pelko mikä valta muutamalla ihmisellä voi oikeasti olla. Meitä on kuitenkin Suomessa reilu 5,5milj ihmistä, joiden asioista ja elämästä päättää 200 kansanedustajaa. Miten nuo palkkatyössä käyvät ihmiset voivat mitenkään ymmärtää yrittäjien tarpeita ja kuinka paljon töitä me teemme oman palkkaamme eteen. Olen kokenut oikeasti elämäni kauhun hetki tänä koronavuonna. Aina saa miettiä kuinka monta meitä saa olla töissä vai saadaanko ollenkaan tulla töihin. Kuinka moni asiakas varaa uuden ajan tai tulee ylipäänsä kampaajan penkkiin kun ei ole tapahtumia, ei juhlia ei mitään. Tai mitä tukija nyt annetaan isoille yrittäjille mutta ei pienyrityksille.